Viisasten kivi
Viisasten kivi (lat. lapis philosophorum) on myyttinen aine, jota länsimaiset alkemistit yrittivät valmistaa saadakseen vähäarvoisempia metalleja muuttumaan kullaksi tai hopeaksi. Myöhäiskeskiajalta lähtien uskottiin, että viisasten kivi olisi samalla ollut myös kaikki sairaudet parantava ihmelääke, joka voisi jopa tehdä ihmisestä kuolemattoman.[1]
Valmistus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Viisasten kiven mainitsi ensimmäisenä alkemisti Zosimos 200-luvun loppupuolella. Hän kuvasi sen ”kiveksi, joka ei ole kiveä”.[1]
Viisasten kiveä ei koskaan ole koskaan kuvattu tarkasti, vaan sille on annettu lukuisia erilaisia kuvauksia, valmistusohjeita ja nimiä. Monet kuvaukset sisältävät vaikeaselkoista symbolismia.[1] Useimmat alkemistit uskoivat viisasten kiviä olevan kahdenlaisia. Valkoisella kivellä pystyttiin tuottamaan hopeaa, punaisella kivellä kultaa. Joidenkin alkemistien mukaan viisasten kiviä olikin kolme: eläinperäinen, kasviperäinen ja mineraaliperäinen. Näistä mineraaliperäistä kiveä käytettiin metallien muuntamiseen, kasviperäistä kiveä ihmiskehon parantamiseen ja eläinperäistä kiveä kaiken mahdollisen transmutaatioon ja lääkkeeksi.[2]
Viisasten kivestä tuli keskiajalla alkemistien tärkein tavoite. Sen valmistusreseptejä yhdistää erilaisten aineiden laittaminen astioihin ja kuumentaminen sulatusuunissa. Yleisimpiä ainesosia olivat metallit ja mineraalit, 1400-lukua ennen myös eloperäiset aineet, kuten kananmuna, hiukset, veri ja virtsa. Kun aine oli kuumennettu hitaasti uunissa valmiiksi, se nakattiin sulatettuun metalliin, jonka piti sitten muuttua kullaksi.[2]
Myös Suomen ja Pohjoismaiden kuuluisin alkemisti August Nordenskiöld (1754–1792) yritti vuosikausia valmistaa viisasten kiveä alkemistisessa uunissaan, joka on yhä nähtävissä Mäntsälän Alikartanossa. Swedenborgilaisen aatteen kannattajana ja vapaamuurarina hän halusi valmistaa kultaa niin paljon, että rahan arvo ja sen ylläpitämä tyrannia olisivat romahtaneet. Nordenskjöld kirjoitti myös kirjan viisasten kiven valmistuksesta.[3]
Muut voimat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Metallien muuttamisen lisäksi viisasten kivelle on annettu myös muita suuria voimia, kuten parantamisen, pitkäikäisyyden ja kuolemattomuuden antava voima, "elämän eliksiiri". 1200-luvulta alkaen viisasten kivi sai hengellistä merkitystä, ja alettiin uskoa, että sitä pystyy valmistamaan ainoastaan sellainen alkemisti, joka noudatti elämässään hurskautta ja puhdistautumista. Viisasten kiven valmistuminen vastasi Jumalan täydellistä tuntemista, mystistä liittoa. Perusmetallien muuttuminen kullaksi alkemistin uunissa merkitsi tekijän syntien ja epätäydellisyyksien poispalamista Jumalan rakkaudessa.[1]
Sydänkeskiajan gnostilaiset halusivat laajentaa henkisen valon vaikutuspiiriä kaventamalla pimeäksi koettua aineen valtapiiriä. Opin mukaan ihmisen tulee nousta alkumateriasta asteittain ylös, kunnes hän tavoittaa viisauden kiven. Sen jälkeen olisi mahdollista tehdä jaloja metalleja epäjaloista ja päästä universaaleihin pelastusvälineisiin. Näin alkemia liittyy aatteellisesti ruusuristiläisyyteen ja vapaamuurareihin.[4]
Renessanssin aikana viisasten kivi symbolisoi elämän kehittymisen takana olevaa voimaa ja yleismaailmallista ykseyttä sekä puhtaan ajattelun ja altruistisen elämän korkeimman tason puhtautta ja pyhyyttä. Kiven vapahtava voima rinnastettiin Kristukseen.[1]
Taiteessa ja viihteessä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alkemistisessa taiteessa viisasten kivi kuvataan usein hermafrodiittina, vastakohtaisuuksien liittona.[1] Viisasten kivi esiintyy huomattavassa roolissa useissa teoksissa, esimerkiksi H. C. Andersenin sadussa Viisasten kivi, Carl Barksin sarjakuvassa Viisasten kivi (1954) ja J. K. Rowlingin romaanissa Harry Potter ja viisasten kivi.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f Guiley, Rosemary Ellen: ”Philosopher’s Stone”, The Encyclopedia of Magic and Alchemy, s. 250–252. New York: Facts on File, 2006. ISBN 0-8160-6048-7 (englanniksi)
- ↑ a b Norja, Sara: Alkemian historia, s. 217–231. Helsinki: SKS Kirjat, 2023. ISBN 978-951-858-517-9
- ↑ Nordenskjöld, August: Adressi Uuden Jerusalemin Kirkon — jonka Herra paljasti Emanuel Swedenborgin Kirjoituksista — Todellisille Jäsenille, jotka haluavat aidosti erottautua, niin sisäisesti kuin ulkoisesti Vanhasta Kirkosta, s. 308. ((An Address to the true members of the New Jerusalem Church, revealed by the Lord in the writings of Emanuel Swedenborg, who sincerely wish to separate themselves both internally and externally from the Old Church, 1789.) Suomentanut Kane Kanerva. Hermeetikko no. 4) Espoo: Salakirjat, 2016. ISBN 978-952-7204-02-3
- ↑ Biedermann, Hans: Suuri symbolikirja, s. 13. ((Knaurs Lexikon der Symbole, 1989.) Suomentanut ja toimittanut Pentti Lempiäinen) Helsinki: WSOY, 1993. ISBN 951-0-18537-X
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ruusuristiläisten salaiset kuvat 1600- ja 1700-luvuilta. Espoo: Salakirjat, 2017.
- Lamspring – jalon veljen ja muinaisen filosofin esitys viisasten kivestä. Hermeetikko no. 2, s. 292. Suomentanut Kane Kanerva. Espoo: Salakirjat, 2017.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Viisasten kivi Wikimedia Commonsissa
